Olin sulle hyvä ja sä olit mulle pelkkä kusipää

Kirjasarjan toisessa osassa palataan tuttuun kylään seuraamaan Michaelin ja Luukaksen rakkaustarinaa. Viime kesä muutti Luukasta. Iloinen hymy on poissa. Värit on poissa. Luukas on vain enää varjo entisestä. Luukaksen on aika palata Kaislamäelle. Mitä tapahtuu, kun hän törmää vanhaan tuttuun Mickeen? Luukas yrittää löytää itsensä uudelleen ja siinä samalla viime kesää katuva Micke yrittää päästä takaisin Luukaksen lähelle. Se on vain hieman hankalaa, sillä tällä kertaa se on Luukas, joka on rakentanut ympärilleen suojamuurin. Saako Micke rikottua muurin? Ja päästääkö Luukas pojan takaisin lähelleen? Ja ennen kaikkea: Antaako Luukas anteeksi tuolle pojalle, joka vetää häntä aina vain puoleensa kuin joku magneetti?